Kuivatus palautti rivitaloasukkaiden menetetyt yöunet

Kosteusongelma kasvatti pelkokerrointa

Puhalluskuivatus palautti Torpanmäen

rivitaloasukkaiden menetetyt yöunet

 

 

Sipoon Torpanmäessä sijaitsevassa rivitaloyhtiön kaksikerroksisessa neljän asunnon talossa havaittu kosteusongelma oli vähällä viedä asukkailtaan yöunet ja jopa toivon.

Rakennuksen muutaman kodin alin, osittain maanvastainen kerros oli imaissut ulkoa kosteutta sisätiloihin. Selvisi, että rivitalo on monien muiden vastaavien kiinteistöjen tavoin aikansa rakennustapojen uhri.

Useiden koeteltujen, raskaiden ja kalliidenkin korjausyritelmien jälkeen tässä sipoolaisessa taloyhtiössä löydettiin lopulta ratkaisu ongelmaan.  Rivitalon kostuneet rakenteet kuivattiin  patentoidun tamperelaiskeksinnön eli SafeDrying-menetelmän avulla.  Sitä ennen koettiin kuitenkin monta mutkaa.

 

Ennen lopullista korjausratkaisua Torpanmäen kostuneissa kodeissa ehdittiin todella elää pitkään pelokkaissa ja huolestuneissa tunnelmissa. Sairastummeko kaikki? Menettävätkö asuntomme kauppa-arvonsa? Monta muutakin mustaa mietettä hiipi asukkaiden ajatuksiin. Yhdessä huoneistossa alin kerros oli ollut jo pakko poistaa asuinkäytöstä.

Kosteutta havaittiin siis ainoastaan taloyhtiön toisessa rakennuksessa, siinä, missä alimman kerroksen seinät ovat osittain maanvastaisia.

Apua ja ratkaisuja todettuihin ongelmiin etsittiin aktiivisesti ja laajalti. Turvatyönä tehtiin muun muassa yhtiön molempiin taloihin uudet salaojitukset. Samalla uusittiin myös patolevyt.

Ilmanlaatumittauksessa havaittiin ainakin yhden kodin huoneilmassa jo mikrobitason kohoaminen.

 

Aikansa ”lapsi"


Yhtiön hallitus tiesi, että kosteusongelma ei todellakaan johtunut missään määrin taloyhtiön välinpitämättömyydestä tai laiminlyönneistä, ei myöskään rakennusaikaisesta työvirheestä.

– Rivitalomme on vain monen muun talon tavoin aikansa rakennusmallin mukainen. Se on perustettu häiriintymättömän perusmaan varaan tavalla, joka ei ole enää nykyisin käytössä, kertoo tämän sipoolaisen taloyhtiön asukas ja hallituksen jäsen Vesa Tomminen.

Tommisten koti on yksi niistä, jossa kosteusongelma havaittiin. – Seinäntakaisesta naapurihuoneistostamme löytyi kohta meidän jälkeemme sama ongelma, mutta vielä suurempana. Siellä nimittäin puulevytys ja eriste olivat suoraan kiinni kosteassa, maanvaraisessa harkkoseinämässä, kertoo Tomminen.

 

Kaikki keinot katsastettiin, kunnes…

 

Kosteusmittaus kertoi lopulta torpanmäkeläisille karua kieltään. Mittausten mukaan toimenpiteitä vaadittaisiin taloyhtiössä toisaalla heti ja toisaalla pidemmällä aikavälillä. ­– Samoihin aikoihin tehdyt radonmittaukset antoivat onneksi puhtaat tulokset, kertoo Tomminen.

– Mittausten perusteella teimme taloyhtiön hallituksessa päätöksen, että ryhdymme kosteusongelman vuoksi mittaviin korjaustoimiin. Edessä näytti olevan tilanne, että joudumme teettämään todella kalliin pohjakerrosremontin kostuneisiin asuntoihin. Se olisi tarkoittanut alapohjalaatan purkamista, maa-aineksen vaihtamista sekä uusia lämmöneristeitä ja lattioita. Pyysimme ja saimme tarjoukset. Ne olivat todella korkeat. Kustannukset hirvittivät kaikkia, kertoo Vesa Tomminen.

– Otimme hetken aikalisän. Ja sitten: Sitten Juhani Siikala, yksi hallituksemme jäsenistä sattui lukemaan Helsingin Sanomien rakennusliitteestä jutun SafeDryingin tekemästä Liisankadun arvokiinteistön kuivatuksesta. Jutussa oli haastateltu kyseisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa Tapio Kojoa. Hänen haastattelunsa aktivoi meidät toimimaan.

Vesa Tomminen soitti välittömästi, hallituksessa ensin aiheesta keskusteltuaan, patentoidun SafeDrying menetelmän kehittäneelle Esa Tommolalle. Ja eipä aikaakaan, kun Tommola tuli Tampereelta Sipooseen. Tommola teki omat mittauksensa ja totesi vakavaksi edenneen kosteusongelman.

Aki Kömi, joka hänkin on yksi taloyhtiömme asukkaista, lähti samoihin aikoihin juuri silloin meneillään oleville rakennusmessuille tutustuakseen tarkemmin tähän uuteen SafeDrying-menetelmään, kertoo Vesa Tomminen.

– Seuraavaksi SafeDryingin Esa Tommola kutsuttiin yhtiömme hallituksen kokoukseen, ja siitä se prosessi lähti sitten liikkeelle. Meille aukesi nopeasti, että tämä mies osaa asiansa ja tuntee kosteusproblematiikan läpikotaisin.

Tommisen mukaan heidän sipoolaisessa taloyhtiössään vallitsee asukkaiden kesken hyvä henki. Kaikki haluavat yhtiön voivan hyvin. – Mieltämme kohotti, että ymmärsimme ohittaa ensimmäisen suunnitelman, joka olisi tarkoittanut kymmenien tuhansien remonttia. SafeDryingin kanssa selvisimme noin kolmasosa hinnalla.

 

Tulevaisuusturvaa ja vakautta

 

Ja mitä sitten tehtiin? Mitä SafeDrying-menetelmä tarkoitti käytännössä Sipoon Torpanmäen rivitaloyhtiössä. – Se tarkoitti ensiksikin sitä, että nyt Sipoon Torpanmäen taloyhtiön tulevaisuusturvaa ja vakautta lähdettiin rakentamana tosissaan.

– Kun Tommolan Esa tuli kokoukseemme, kuulimme menetelmän historian ja SafeDryingin osaamisen juuret. Tommola sai tätä uutta menetelmää epäilevätkin vakuuttuneiksi.

– Seuraavaksi katsastimme kaikki taloyhtiömme ongelmakohdat ja samalla tehtiin myös uudet kosteusmittaukset. Ongelmat näyttäytyivät huolestuttavina, kertoo Vesa Tomminen.

 

Kuivaksi!

 

Sipoolaistaloyhtiö päätti, että samanaikaisesti SafeDrying-kuivatuksen kanssa asunnoissa tehdään myös radoneritykset. Koko projektille nimitettiin myös ulkopuolinen valvoja. Ja sitten alkoivat todelliset toimet.

Patentoidun SafeDrying-mallin kehittäjän Esa Tommolan mukaan Torpanmäen kohteen ongelman lähde oli tyypillinen, eli ennen 2000-lukua käytössä ollut yleinen talojen perustamistapa.

– Tuohon aikaan työselostuksissa luki, että talo perustetaan häiriintymättömän perusmaan varaan. Tästä johtuen perustusten alta puuttui nykyisin vaadittava kapillaarikatko, joka toteutetaan usein pestyä sepeliä käyttämällä. Kapillaarikatkon puuttumisen vuoksi kosteus pääsee nousemaan rakenteisiin.

Juuri edellä mainitun kosteusongelman poistamiseksi asennettiin Torpanmäen kostuneiden sekä kosteusuhan alla olevien asuntojen alakerrosten seinien alapäähän patentoitu, kosteuden rakenteista kuivattava SafeDrying-järjestelmä, joka jää rakennukseen. Tehokuivatus käynnistettiin 26.4.2019

SISÄPUOLISEN KUIVATUKSEN PERIAATE

 

Esa Tommolan mukaan tehokuivatuksen alkuvaiheessa käytettiin ilmavirrassa lämmitystä sekä kuivainta. Näin seinä kuivui hyvin nopeasti. – Tehokuivatus lopetettiin 13.6.2019, jolloin otimme tehokuivauslaitteen pois kuivainyksikön sisältä. ­

– Tehojakso kesti siis vain noin puolitoista kuukautta, huolimatta siitä, että kosteusarvot olivat paikka paikoin hyvin korkeat. Sen jälkeen kostuneeseen asuinkerrokseen rakennettu peruspuhallin säädettiin käymään noin kaksi tuntia vuorokaudessa. Samalla alkoi tiivis seuranta.

– Jos jostakin syystä olisi tarvetta, niin SafeDrying-tehokuivain voidaan palauttaa koska tahansa kuivainyksikön sisälle, kertoo Tommola.

 

Mutkatonta

 

Torpanmäessä asennettiin SafeDrying-kuivatusjärjestelmä neljään asuntoon. – Asuntoa kohti asennustöihin meni vajaa kaksi päivää. Koko homma oli viikossa ohi, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Vesa Tomminen.

Tomminen sanoo kuivatusyksikköjen asennuksen sujuneen mutkattomasti. – Etukäteispelot siitä, että kuivatuslaitteisto on jokin ruma pömpeli, ne poisuivat nopeasti. Joku pelkäsi ääniongelmaa, mutta parin tunnin päivittäinen puhallus ei ole ollenkaan häiritsevä.

Nyt Sipoossa eletään jo hyvin rauhallista ja tasaista aikaa. Laitteisto pitää huolen siitä, että kosteusarvot pystyvät kurissa. Etäseuranta toimii koko ajan. Lopunikää. Siis aina. Etävalvontaan liittyvät dataraportit toimitetaan tilaajalle kolmen kuukauden välein.

– Jos jostakin syystä esiintyisi joitakin kosteuspiikkejä, voimme välittömästi pistää tehokuivatuksen päälle. Mutta sellaista emme ole tarvinneet, kertoo Tomminen. Hän sanoo myös, että yhtään ainoata negatiivista kommenttia ei uudesta SafeDrying-järjestelmästä ole rivitalon asukkailta tullut. – Pidän tätä erinomaisena innovatiivisena keksintönä.

 RIVITALOASUNNON SEINÄN KUIVATUSDATA

 

Toimiva ja tarkoituksenmukainen

 

Antti Harju Realia Isännöinti Oy:stä on sipoolaisen Torpanmäen rivitaloyhtiön tuore isännöitsijä. – Olen suurella mielenkiinnolla seurannut tätä kuivatusprosessia ja todennut, että kysymyksessä on todella mielenkiintoinen innovaatio, joka näyttää toimivan täysin tarkoituksenmukaisella tavalla.

– Ja mikä parasta, sen käyttökulutkaan eivät ole pahat. Menetelmä ei siis vie taloyhtiöiden kassaa miinukselle, joten siitäkin voi antaa bonuksia kehittäjäyrityksen suuntaan.

Harju toteaa, että SafeDrying-menetelmä ei välttämättä ole optimaalinen ratkaisu kaikkiin kosteusongelmista kärsiviin kohteisiin, eli kutakin tapausta pitää lähestyä omana yksilöllisenä tapauksena. – Mikäli rakennus altistuu jatkuvalle kosteusrasitukselle ja ongelman poisto vaatisi varsin suuria panostuksia rahallisesti sekä rakennemuutosten osalta, SafeDrying on erittäin potentiaalinen vaihtoehto tämän kokemuksen perusteella, sanoo isännöitsijä Antti Harju.

 

PATENTTI LAAJENEE

 

SafeDrying-menetelmä on patentoitu Suomessa, ja nyt yritys on saanut tiedon myös siitä, että menetelmään liittyvä, koko Euroopan laajuinen patentti on sekin jo tulossa.

 

Teksti: Ulla Aurio