Toimintaperiaate

Toimintaperiaate

SafeDrying on Suomessa kehitetty uutuusinnovaatio, jolle on myönnetty Euroopan laajuinen patentti. Ratkaisu perustuu rakennusfysiikan luonnonlain mukaiseen ilmiöön, miten vesihöyry liikkuu suuremmasta osapaineesta pienempään osapaineeseen. Kuivatusteho perustuu kuivatuskanaviston kautta rakenteiden sisällä suljetusti kiertävään ilmaan, joka kuivataan, lämmitetään ja uudelleen kierrätetään kuivatusyksikössä.

Katso alta 2 minuutin video, jossa esittelemme SafeDrying -järjestelmän toimintaperiaatteen

Järjestelmä asennetaan kiinteäksi osaksi kiinteistöä

Uudiskohteissa SafeDrying-kanavat valetaan betonilaatan sisään. Korjauskohteissa kuivatuskanavisto voidaan upottaa kuivatettavan kiinteistön rakenteisiin tai asentaa pinta-asennuksena seinän ja lattian liitoskohtaan.

Mihin SafeDrying järjestelmän ylivoimainen teho perustuu?

SafeDrying-kuivatuskanavat luovuttavat lämpöä ympäröiviin rakenteisiin, samalla kanavisto kerää kosteutta rakenteista ja pitää ympäröivät rakenteet kuivina. Kanavisto siirtää rakenteista kerätyn kosteuden kuivatusyksikköön. 

Kuivatusyksikössä ilmavirta kuivataan, lämmitetään ja puhalletaan uudelleen kiertoon. SafeDrying-järjestelmän ilmavirtaus on hyvin tehokas, sillä tyypillisesti ilma kiertää takaisin kuivatusyksikköön muutamassa sekunnissa. 

Tehokuivatusvaiheen ajaksi, järjestelmään liitetään myös adsorptiokuivain ja lämmitin. Tyypillisesti tehokuivatusvaihe kestää kohteesta riippuen noin 1-6 kuukautta. Perinteisistä kuivatustavoista poiketen, SafeDrying mahdollistaa tilojen käytön koko tehokuivatusjakson ajan. 

Kiinteistön kuivuttua, kuivana pitämiseen riittää tyypillisesti ajoittainen ilman kierrätys kanavistossa, eikä merkittäviä käyttökustannuksia näin muodostu. Kyseessä ei siis ole kertakuivatus, vaan SafeDrying-kuivanapitojärjestelmä asennettaan kiinteäksi osaksi rakennusta.

Toteutuksen vaiheet

Järjestelmän varmuus saa kiitosta asiakkailtamme

Hiustenkuivaaja on kaikille tuttu ja lähes joka kodista löytyvä kuivatuksen tehokas apuväline. Patentoitua SafeDrying-kuivatusjärjestelmää voisikin kuvailla rakennusfööniksi.

Patentoidussa SafeDrying-menetelmässä rakennetta vasten tai rakenteen sisällä kierrätetään siis kuivatuskanaviston kautta kuivaa ja lämmintä ilmaa suurella virtausnopeudella. Kuiva ja lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä tehokkaasti kosteutta, jonka ilmavirta sitten kuljettaa pois rakenteista.

Suljetussa kuivatusjärjestelmässä ilmavirran nopeus voidaan nostaa erittäin suureksi – suuremmaksi kuin millään puhaltimella, joka lämmittää vain betonin pintaa. Tutkimuksissa SafeDrying-järjestelmän onkin todettu poistavan kosteutta rakenteista useita kertoja tehokkaammin, kuin optimiolosuhteissa pinnan kautta tapahtuvan kuivatuksen.

SafeDrying-järjestelmä myös mahdollistaa helpon siirtymisen asennusalueellaan tehokuivatusvaiheeseen rakenteita purkamatta, mikäli jokin poikkeusolosuhden kuten putkivuoto tai tulva kastelisi paikkoja. Tämä tuo huomattavaa lisävarmuutta kohteissa, joissa tilojen poistaminen käytöstä aiheuttaisi suuria kustannuksia. Tämän vuoksi esimerkiksi terveydenhuoltoalan laitoksissa onkin haluttu vahvistaa tilojen vikasietoisuutta käytön aikana SafeDrying-järjestelmällä.

Etävalvonta

Perinteisesti kosteusvauriokorjauksia on toteutettu siten, että niiden toimivuus on nähty tilojen käytön aikana joidenkin vuosien kuluessa. Mikäli korjaukset eivät olekaan toimineet on edessä tyypillisesti ollut kallis korjauskierre, tilojen käyttötarkoituksen muutos tai jopa rakennuksen purkaminen.

Ikävien yllätysten välttämiseksi SafeDrying-järjestelmään kuuluu aina minimissään 24 kuukauden normaalikuivatuksen etävalvonta- ja säätöjakso tehohuivatuskauden jälkeen. Tämän jakson aikana haetaan kuivatusjärjestelmälle säätöarvot mittausdataan perustuen, joilla rakenteiden kuivuutta voidaan ylläpitää niiden kosteusolosuhteiden tasaannuttua tehokuivatuksen jälkeen. Samalla etävalvonnan avulla myös varmistetaan, ettei kohteessa ole piileviä rakennusvirheitä kosteusongelmista kärsivällä alueella, jotka saattaisivat ilmetä esimerkiksi kevään sulamisvesien tai syyssateiden aikaan.

Etävalvonnan ansiosta onkin voitu paikallistaa myös rakennusvirheitä kohteissa, joissa niiden löytyminen muilla keinoin olisi ollut erittäin haastavaa, kun lähtötilanteessa kastuneita seiniä on saattanut olla jopa satoja metrejä. Vesi pyrkiii aina tulemaan läpi sieltä mistä se helpoimmin pääsee. Tällöin rakennusvirheiden paikallistaminen muuttuu huomattavasti helpommaksi, kun kaikki paikat ympäriltä ovat SafeDrying-järjestelmän ansiosta kuivina. Näin esimerkiksi yhden puolen neliön alan kastuminen aina tietyntyyppisellä sateella on huomattavasti helpompi paikallistaa, kun avattavana ei ole satoja metrejä seinälinjaa. Tällöin myös korjaustoimenpiteet on voitu rajata hyvin pienelle alueella ja kustannukset ovat olleet erittäin maltillisia.

Yllä oleva grafiikka kuvaa Virtain Killinkosken koulurakennuksen kuivumista ja kuivuuden ylläpitoa.

Grafiikan punainen eli ylin osio kuvaa rakenteiden suhteellisen kosteuden (RH) vaaravyöhykettä, jossa mikrobikasvusto on todennäköistä (RH 85-100%). Keltaisella alueella mikrobikasvusto on mahdollista (RH 75-85%). Vihreällä alueella mikrobikasvusto on mahdotonta (RH 0-75%).

Kuten kuvasta näkyy, kuivatus on Killinkoskella onnistunut erinomaisesti. Jo 3 kuukaudessa päästiin kuivatuksessa vihreälle eli turvalliselle alueelle. Tämän jälkeen, noin 4 kuukauden aikana, syntyi rakenteille selkeä turvamarginaali, joka suojaa jatkossa rakenteita mahdollisilta kosteuspulsseilta ja lisää huomattavasti kosteusvikasietoisuutta. 

Kun riittävä turvamarginaali oli saavutettu, siirryttiin Killinkoskella normaalikuivatuksen säätö- ja etävalvontavaiheeseen, jolloin rakenteissa kierrätetään ilmaa joitakin tunteja vuorokaudessa ja kosteutta valvotaan etänä turvallisen kuivuuden ylläpitämiseksi.

Kuvaajasta nähdään myös, että ulkoilman ollessa loppukesästä kosteimmillaan rakenteiden RH nousee hieman, mutta lähtee talvea kohti taas laskemaan. Tämä on normaalia vuosivaihtelua. Rakenteiden RH on vakiintunut nyt noin 50 %:n tasolle. Etävalvontaa jatketaan vielä vuosia, jotta turvallinen kuivuus voidaan varmistaa myös jatkossa.